Lapsen huolto ja tapaamisoikeudet

Huolto- ja tapaamissopimus

Perusturvajohtaja, puh. 2207 251, 0400-744 306

Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on automaattisesti äitinsä huollossa. Mikäli vanhemmat haluavat molemmat olla huoltajia, eli yhdessä päättää virallisesti lapsen asioista, niin jo isyyden selvittämisen yhteydessä voidaan tehdä yhteishuoltosopimus, joka antaa molemmille vanhemmille oikeuden toimia lapsen huoltajana. Jos äiti menee lapsen syntymän jälkeen avioliittoon isyytensä tunnustaneen isän kanssa, tulevat he molemmat huoltajiksi.

Jos lapsi asuu toisen vanhempansa kanssa, ratkaistaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Perustana on laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tavoitteena on lapsen aseman ja yhteydenpidon turvaaminen molempiin vanhempiin erotilanteessa. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä tapaamiskysymyksistä, riittää että he tekevät asiasta kirjallisen sopimuksen ja sosiaalilautakunta sen vahvistaa. Tapaamissopimus voi olla myös seikkaperäisempi, jolloin siihen kirjataan ajat, jolloin lapsi tapaa muualla asuvaa vanhempaa. Tapaamisoikeudesta voidaan päättää myös tuomioistuimessa.

Sopimusta, kuten tuomioistuimen päätöstäkin, voidaan muuttaa uudella, yhteisellä sopimuksella tai ellei uudesta sopimuksesta päästä yhteisymmärrykseen, tuomioistuimen päätöksellä.

Elatussopimus

Perusturvajohtaja, puh. 2207 251, 0400-744 306

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Vastuu lapsen elatuksesta kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsen ja vanhempien asuessa samassa taloudessa vanhemmat huolehtivat lapsen elatuksesta osallistumalla perheen elinkustannuksiin rahallisesti, mutta myös muulla tavalla huolehtimalla lapsen jokapäiväisistä tarpeista.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen vanhemmiltaan, heidän maksukykynsä mukaisesti.

Erossa asuvan vanhemman elatusvastuu vahvistetaan sosiaalilautakunnan vahvistamalla elatussopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Sopimus vahvistetaan, jos sopimuksen sisältö on elatuslain mukainen ja sopimus on tehty säädetyssä muodossa. Sopimus voidaan tehdä lastenvalvojan toimistossa varaamalla aika neuvotteluun, missä sovitaan elatussopimuksen sisällöstä. Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunta harkitsee erityisesti, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Jos sopimusta ei saada aikaan tai se olisi sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan kohtuuton, vanhemmat ohjataan vahvistuttamaan elatusapu tuomioistuimessa.

Elatussopimus vahvistetaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Vanhemmat ovat kuitenkin elatusvelvollisia senkin jälkeen koulutusta varten, jos sitä muutoin voidaan pitää kohtuullisena.

Sopimukset elatusavusta, huollosta ja tapaamisoikeudesta ovat täytäntöönpanokelpoisia, kun sosiaalilautakunta on ne vahvistanut, eli ne ovat yhtä päteviä kuin oikeuden päätökset.

Elatustuki

Elatustukea maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle mm. kun

  • elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun maksamisen,
  • isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen nähden ei ole vahvistettu,
  • elatusapua ei ole vahvistettu elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi
  • elatusapu on em. syystä vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi

Tukea haetaan Kelalta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen elatussopimus tai tuomio.