Historia
Kaskisten historiaa – saaristokaupungin juuret
Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785. Kaupungin historiassa Bladhin suvulla on merkittävä rooli. Vaasasta lähtöisin ollut kauppias Johan Bladh muutti Kaskisten pohjoispuolelle Benvikin kartanoon ja ryhtyi aktiivisesti ajamaan kaupungin perustamista. Kaskisten erinomainen satama – syvä, suojaisa ja avoin merelle – oli tunnettu jo ennen kaupungin perustamista. Bladh rakennutti satama-alueelle tullirakennuksen ja lastauslaiturin. Kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen, vuonna 1785, Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Kaskisten kaupungin privilegiokirjan.
Johanin poika, Peter Johan Bladh, jatkoi isänsä työtä ja kehitti kaupungin elinkeinoelämää. Hän perusti Benvikiin mallimaatilan, jossa kokeiltiin uusia viljelymenetelmiä, ja rakennutti kauppalaivoja, jotka purjehtivat useisiin ulkomaisiin satamiin. Napoleonin sodat kuitenkin koituivat laivaston kohtaloksi, ja Suomen sodassa 1808–1809 Bladh menetti omaisuutensa ja joutui vangiksi. Samalla kaupungin ensimmäinen kukoistuskausi päättyi.
Kaskisten vanha yhtenäinen kaupunkikuva kertoo edelleen, millainen perinteinen puukaupunki aikoinaan oli. Kaupungissa on säilynyt 1700-luvulta peräisin oleva säännöllinen ruutuasemakaava sekä lukuisia kauniisti entisöityjä puutaloja. Näistä vanhin ja näyttävimpiin kuuluva on Bladhin talo, joka valmistui vuonna 1788. Rakennus on toiminut muun muassa kirkkona ja yhteiskouluna, ja se entisöitiin 1990-luvulla. Nykyään se toimii kirjastona sekä kokous- ja juhlatilana.
Kaskisten elinkeinohistoriaa ovat muovanneet erityisesti kalastus ja sahateollisuus. Kalarannan vanhat kala-aitat ja kalastusmuseo kertovat elävästi näiden alojen merkityksestä kaupungille. Ajoittain jopa yli puolet kaskislaisista on saanut toimeentulonsa satamatoiminnasta.
Rautatien saaminen vuonna 1912 herätti odotuksia uudesta teollisesta nousukaudesta, mutta teollistuminen eteni hitaasti. 1960-luvulla puutavara- ja metalliteollisuus olivat merkittävässä asemassa. Varsinainen teollinen murros tapahtui 1970-luvulla, kun moderni sellutehdas Oy Metsä-Botnia Ab aloitti toimintansa. Samalla vuosikymmenellä rakennettiin runsaasti uusia asuntoja palvelemaan teollisuuden kasvavaa työvoiman tarvetta.
Kaskinen on kaupunki täynnä kiehtovia vastakohtia: pientä ja suurta, vanhaa ja uutta, suomen- ja ruotsinkieliset elävät täällä rinnakkain. Kaupungissa asuu noin 1300 henkeä. Vuonna 1970 lähes puolet asukkaista oli ruotsinkielisiä – nykyään heidän osuutensa on noin 30 prosenttia.